Kaupunkilainen metsänomistaja Jaakko Temmes kirjoitti artikkelin kokemuksistaan oman metsätilan dokumentoimisessa. Temmes viittaa tekstissään Wuudiksen luomiin mahdollisuuksiin kuvien sekä tulevaisuudessa myös videoiden käyttämisestä apuna metsätietojen ylläpidossa.

 

Olen käyttänyt vuosien varrella paljon kameraa metsässä kulkiessani. Sillä olen dokumentoinut hakkuita, hoitotöitä, puustoa, puutavarapinoja – milloin mitäkin. Kuva on monipuolinen dokumentti. Se palauttaa jälkikäteen mieleen yksityiskohtia, jotka on jo siinä vaiheessa unohtanut. Kuvasta voi laskea karkeasti puutavarapinon tilavuuden tai jäljittää, mitä numerokoodi pinon päädyssä oikein tarkoittaa. Kuvat paljastavat myös sen, miten metsä muuttuu kun vuodet kuluvat ja niistä paljastuu, minä vuonna mitäkin tehtiin.

Kuvaaminen on nykyisin myös helppoa. Kännykkä eli kamera on aina mukana. Vielä helpompaa on, kun kuvan saa samantien liitettyä paikkaan, niin että sen löytää myöhemmin metsätaloussuunnitelman karttaa selaamalla. Päiväys on kuvatiedostossa mukana, mutta lisäämällä pari kommenttia esimerkiksi työn tekijästä tai toimenpiteen onnistumisesta antaa dokumentille mukavasti lisää arvoa.

Uusin kuvaukseni apuväline on kuvauskopteri. Se avaa taas uudenlaisen tavan metsän tarkasteluun. Ilmasta puusto, sen puulajisuhteet ja puuston koko aukeavat ihan uudella tavalla. Metsikkökuvion kuvaaminen ylhäältä ja sivuilta muutamalla kuvalla kertoo jo kaiken oleellisen puustosta. Muutaman minuutin ilmasta otettu videokuva kattaa jo pienehkön tilan kahdesta suunnasta. Parhaita kuvausaikoja ovat syksy ja kevät, jolloin etenkin lehtipuut pystyy erottamaan hyvin toisistaan ja taimikot näkyvät paremmin.

Miten havainnollista tuleekaan olemaan, jos sama ilmakuvavideo otetaan samalla lentoradalla esimerkiksi kymmenen vuoden välein. Siinä näkyisi hienosti koko tilan muutos vuosien kuluessa. Sekin on ihan mahdollista jatkossa.

Jaakko Temmes
Kaupunkilainen metsänomistaja
Metsäsijoittaja