Hiilikädenjälki

Hiilikädenjälki

Hiilikädenjälki – potentiaalinen työkalu omaan ilmastotekoon ja palkitsevaan metsäomaisuuden hoitoon?

Hiilikädenjälki mittaa tuotteiden ja palvelujen ilmastohyötyjä – toisin kuin hiilijalanjälki, joka mittaa ympäristövaikutuksia negatiivisesta näkökulmasta. Maailman ensimmäistä tieteellistä menetelmää hiilikädenjäljen mittaamiseen on kehitetty Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja SITRAn toimesta. Projektiin on osallistunut eturivin vientiyrityksiä. Fokuksessa on ollut työkalun kehittäminen positiivisten toimien arviointiin ja viestintään.

Hiilikädenjälki vaikuttaakin hyödylliseltä työkalulta kehittyneen, vähempipäästöisen tuotteen tai palvelun tarjoamien hyötyjen korostamiseen. Viime kädessä positiivinen hiilikädenjälki voi auttaa kuluttajia päätöksenteossa ja ohjata heitä valitsemaan vastuullisempia tuotteita ja palveluita.

Metsäpuolella hiilikädenjäljestä ei ole toistaiseksi juuri rummutettu, ehkä ymmärrettävistä syistä johtuen.

Nuoren metsän hoito
Taimikonhoito oikea-aikaisesti olisi mahdollistanut tämänkin istutuskuusikon tehokkaan hiilensidonnan!

Oman metsäomaisuuden hoidon tehostaminen, minkä tuloksena hiilivarasto kasvaa enemmän kuin hoitamatta jättämisen tilanteessa, on metsänomistajalle oma henkilökohtainen ilmastoteko. Tähän kun kehitetään helposti mitattavaa metsäomaisuuden hoidon hiilikädenjälkityökalua taloudellisine kannustamineen, voidaan oikeasti kannustaa metsänomistajia aktiivisempaan metsänhoitoon ja siten hiilen sidonnan tehostamiseen omassa metsässä. Sitoohan typillinen suomalainen 30 hehtaarin metsälö keskimäärin 66 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Määrä voisi olla merkittävästi isompi. Kannustinjärjestelmiä kehittämällä voidaan avata uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia – erityisesti puuntuottajalle.

Seppo Huurinainen